Ei taida olla ihan oikein että
tunnen aivoni?
Vasen ja oikea ohimolohko
nojaavat vasten kalloni reunoja.
Reteät jätkät, joilla ei ole
aikomustakaan käydä töihinsä.
Otsalohko, tuo epäluotettava
ja huonohampainen hyypiö
kouristelee vähän paniikinomaisesti,
säpsyy, potkii seinämiä.
Päälakilohko, kömpelö honkkeli,
joka alati lyö päänsä kattoon,
on vähän kujalla, koittaa kumartua
että voisi keskustella kasvokkain,
mutta ei sillä ole mitään asiaa.
Parhaissa väleissä olen takaraivolohkooni
tuohon ränsistyneeseen takapihaan, jossa
rikkinäinen keinu,
punkkeja kuhiseva
pörriäispelto
ja hämärä hahmo tupakalla
aina selin.
Sortin sakki, riitelevät ja
aiheuttavat päänsärkyä.
No comments:
Post a Comment